Hidasta taloutta

Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop.

Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös ”hitaan”  talouden, slow economyn?

Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee?
Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle.

Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu entisen kvartaalimallin sijaan?

Hoksataan, että kannattavuutta kannattaakin laskea 25 vuoden jaksoissa eikä neljännesvuosittain.

Laskelmoidaan, että se tosiaan on 100 kertaa kannattavampaa investoida ihmisiin ja rakenteisiin  kunnolla, ajan ja rahan kanssa.  Joku Einsteinia viisaampi keksii kaavan, jolla tämä todistetaan tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle.

Terveydenhoidon kohdalla huomataan, että kun hoidetaankin ennakkoon, ennen kuin ihminen on sairaskaan, niin hokkus pokkus, sairauksien määrä vähenee dramaattisesti. Varsinkin kalliiden pitkäaikaissairauksien. Kukaan ei enää jää ennenaikaiselle eläkkeelle 30-vuotiaana, ei  40-vuotiaanakaan.  Huikeat säästöt eläke- ja sairaudenhoitokuluista.
Lasten ja nuorten kohdalla kaava toimii näin:  Pannaan  x-määrä kouluopetusta  pienissä ryhmissä,  y-määrä liikuntaa ja kädentaitoja päivittäin,  ja vielä z-määrä hidasta huolenpitoa joka ilta, niin saadaankin n:nteen potenssiin tuottavia, fiksuja, luovia, jaksavia ja yhteen hiileen puhaltavia kansalaisia. Tällöin ongelmien yhteenlaskettu tulo onkin negatiivinen, hämmästyttävää!

Rakentamisen kohdalla taas havaitaan, että kun rakennetaan kunnolla ja kestävästi, niin hokkus pokkus, eipä tarvitsekaan mättää kaivinkoneella rahaa korjauskuluihin, koskaan. Pitkällä ajalla investointien tuotto kohoaa käsittämättömästi.

Ihme ja kumma.  Miksei tätä keksitty aikaisemmin? ihmetellään silloin.
Vähän ajan kuluttua  jo  naureskellaan 2000-luvun naiiville ajalle: kuinka silloin luultiin, että nopea rahan kääriminen ja kaiken kiristävä tehostaminen tuo vaurautta ja hyvinvointia, voi niitä hupsuja!  Luulivat, että kaikki munat rikkomalla saa suurimman munakkaan, voi voi 😉

Vaan miksi emme saa tätä ”hidasta” taloutta tänne jo nyt?  Pitääkö odottaa, että Yhdysvallat romahtaa kaaokseen, ennen kuin meillä Suomessa voidaan toimia viisaasti?

Hidas talous = Vastuullisempaa, kokonaisvaltaisempaa, mietitympää, pitkäjänteisempää

Hidas talous = Laskee kannattavuuden (eli ’säästöjen’) sivuvaikutukset sukupolvien mittaiselta ajalta, esim. mahdolliset terveys- mielenterveys- ja hyvinvointivajeet, jotka mahdollisesti seuraavat nyt ’kannattavan’ näköisistä päätöksistä.

Hidas talous = Toimii niin, että hyvinvointivelkaa ei siirretä seuraaville sukupolville.

Terv. Vaula Norrena, VTM, kansantaloustieteen appro suoritettu (mm. Jukka Pekkarisen kurssi makrotaloudesta oli hyvä!), vihreä,  markkinointitutkija, Vantaa.

Aiheet:

6 kommenttia artikkeliin "Hidasta taloutta"

  1. […] linkitti myös kiinnostavan näköiseen Vaula Norrenan blogiin, jossa oli pohdittu hidasta taloutta. Pitää tutustua paremmin ja palata aiheeseen. Jaa […]

    1. Vaula Norrena sanoo:

      Kiitos 🙂
      Tuota hitaan talouden tapaa nähdä asiat on sivuttu myös näiden sivujen blogissa ’Mitä järkeä säästää’.
      Siinä pohditaan kuinka mahdottoman kalliiksi kuntataloudessa mahtavatkaan tulla ajan mittaan ’säästöt’, joita nyt tehdään sosiaali- ja terveydenhoidossa.

  2. Kati Sarvela sanoo:

    Se on justiinsa näin. Olen itse pohtinut paljon näitä terveydenhuollon kysymyksiä. On aivan järjetöntä, että ekonomistit johtavat sairaaloita materialistisen tehokkuusmittarein. Ruokitaan järjestelmiä, joka keskittyy tekemään mahdollisimman paljon toimenpiteitä. Ei ajatella kuinka kuunteleva ja keskusteleva lääkäri saattaa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että toimenpiteitä tehdäänkin vähemmän. Samalla terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät väsy. Toivottavasti heräämme tästä nurinkurisesta maailmastamme. Itse olen optimisti. Muutos on meneillään.

    1. Vaula Norrena sanoo:

      Joo Kati. Kun tuli uutinen, että sairaanhoitajia pätevöitettäisi hoitamaan yksinkertaisempia lääkärin tehtäviä, ajattelin että hyvä. Sairaanhoitajat nimittäin ovat terveydenhuollossa ainoita potilasta kuuntelevia, potilasta neuvovia ja hänen kanssaan sairauden hoitoa kunnolla pohtivia henkilöitä. Parhaat neuvot, jopa diagnoosit olen aina saanut sairaanhoitajalta, en lääkäriltä. Koska lääkärillä ei ole aikaa puhua eikä kuunnella!

  3. Vippi sanoo:

    Hidas talous on jo käynnissä, sitähän kaikki toitottavat jatkuvasti. Eurooppa ei ole ollut näin pahassa syöksykierteessä sitten ensimmäisen maailmansodan.

    – Jyrki

  4. JiiGudel sanoo:

    Itse olen läheltä seurannut rahoitusalan muutoksia viime vuosina ja täytyy sanoa, että aika kaukasi jäädään vielä Norrenan perään kuuluttamasta kvartaariajattelusta. Kaikkialla, niin kapitalistisessa kuin demokraattisessakin maailmassa rytmi on impulsiivinen. Loistava esimerkki tästä on arabikevät, jota reilu vuosi sitten koko maailma hehkutti. Se oli esimerkki siitä, miten asiat toimivat nykyään. Syttyy hirveä into johonkin asiaan, sitä tukevat impulsiiviselle periaatteelle toimivat tietotekniset sovellukset (kuten FB, Twitter). Ihmisiltä puuttuu syvälukutaitoa ja samalla kykyä nähdä käsittää pitkiä jatkumoita kiinnostavina. Siksi arabikevät käsähti niin kuin se teki. Jotain hyvää saattoi jäädä käteen, mutta niin myös paljon paha ja paljon hampaankoloon. Ja sama liike on nyt sytyttänyt Syyrian sisällissodan ja kansanmurhat, ei alun perin netinkäyttäjien tahdosta, mutta joka tapauksessa impulsiivisen ja hallitsemattoman maailmankuvan seurauksena.

    Rahoitusmaailmassa sama toimii myös. Euroopan taloudenhallinta on impulsiivista. Niin tukien puoltajat kuin vastustajatkin katsovat lyhyttä tähtäintä. Tämä on ymmärrettävää, sillä talouden ja demokraattisen järjestelmän koko rakenne perustuu lyhyille impulsseille. Vastuu on enintään muutaman vuoden mittainen, vaikka maailma muuttuu kymmenien ja satojen vuosien mittaisissa prosesseissa. Kehityksen suunta on siksi noppapeliä pitkällä tähtäimellä. Suomessa on jotain hyviä merkkejä. Pikavipit, jotka ovat tämän impulsiivisen ajattelun kärjistymistä maassamma on otettu vähitellen kuriin. Ehkä tämä on oire syvemmästä muutoksesta, ehkä olemme todella siirtymässä enemmän tällaiseen hitaaseen talousajatteluun, kunhan tämä murros läpäisee yhteiskunnan laajemminkin. Nythän mMonessa sopassa keitetty OPR-vippifirma pistettiin markkinointikieltoon. Tämä oli todella tervetullut uutinen ja sitä tulee varmasti seuraamaan paljon lisää kuraa vippifirmojen niskaan. Kyllä tämä tästä, ehkä…