Jos lähikirjastoa ei olisi?

 Koulun johtokunta meni katsomaan lakkautusuhan alla olevaa Mikkolan kirjastoa Vantaalla. Mikkola on tulotasoltaan Vantaan vähävaraisimpia asuinalueita. Työttömyysaste on lähes yhtä korkea kuin äänestysprosentti, joka on 24%. Lapsia on paljon, ja maahanmuuttajia 20%. Tällä alueella jos missä luulisi, että kirjasto maksuttomana sivistyslaitoksena on tarpeen.

Jos yksi lähikirjasto lakkautetaan, mitä sitten?

Kirjasto toimii Vantaan suurimman peruskoulun, 830-oppilaisen Mikkolan koulun yhteydessä. Oppilaiden sosioekonominen tausta on sellainen, että monet heistä eivät saa kotoaan valmiiksi hyvää suomenkieltä tai ohjausta lukemiseen. Kirjasto on silloin hyvä apu koululle, eka-ja tokaluokkalaiset mm. hakevat sieltä pulpettikirjat viikoittain.  Varsinkin maahanmuuttajille, joita Mikkolan väestöstä ja koulusta on yli 20%, kirjastosta on iso hyöty suomen kielen sekä oman äidinkielen oppimisessa.

Mikkolassa on myös väkeä, joille ainoa mahdollisuus käyttää tietokonetta on kirjaston tietokone. Koulukin hyödyntää kirjaston tietokoneita, koska niitä ei ole koululla tarpeeksi.

 

Mitä muuta iloa kirjastosta on, kuin itse kirjat ja tietsikat?

Kirjastoon tupsahti pari pikkutyttöä, jotka olivat kovasti huolissaan, kuinka pitkään kirjasto on auki ja voivatko he olla siellä, kun unohtui avain kotiin ja äiti tulee vasta illemmalla. Kirjastotädit kertoivat, että näitä on lähes päivittäin. Kuulemma 8-10-vuotiaat viettävät muutenkin iltapäiviä usein kirjastossa, mieluummin kuin kotona yksin.

Myös eläkeläisiä on Mikkolassa paljon asiakkaina. Eivät he välttämättä jaksaisi tai raskisi lähteä bussilla kauemmas kirjastoon. Tuttu kirjastonhoitaja on  monelle heistä ainoa ihmiskontakti koko päivänä. Siinä sitten pohditaan kirjastonhoitajan kanssa vaikka sitä, kuinka nuo katulamput palavat päivälläkin ja sensellaista.

Kirjasto myös neuvoo ihmisiä. Varsinkin vanhat ja maahanmuuttajat menevät ensiksi kysymään neuvoa kirjastonhoitajilta, kun nämä ovat jo  tuttuja, eikä niin viranomaisia.

Ja onhan kirjasto  ainoa julkinen paikka Mikkolassa, missä voi olla ja nähdä ihmisiä talvella ja räntäsateellakin, yhteinen pikku olohuone.

Miksi kirjastoa ollaan lakkauttamassa?

Mikkola on pienimpiä Vantaan kirjastoja, kävijä- ja lainamäärät ovat aika pienet: 44.000 kävijää vuodessa, 55.000 lainaa vuodessa. Jos jostain on pakko leikata, niin pienemmistä aloitetaan.

Hetkinen, kirjastohan on auki vain kahtena iltana viikossa yli klo 16, ja viikonloppuisin ei ollenkaan? Kesällä kuukauden kiinni, se tekee noin 210 toimintapäivää vuodessa, eikö vain? Sehän tarkoittaa, että lainoja on lähes 250 kpl joka päivä, vaikka kirjasto on auki lähinnä päiväsaikaan. Kuullostaa tosi paljolta näin pieneen kirjastoon! Kävijöitäkin on yli 200 per päivä, onhan täällä kävijöitä!.

Mikkolassa on kävijöitä, mutta 2,5 kilometrin päässä on isompi Lumon kirjasto. Johtokunta pohti: Mikkolan  830 koululaista tuskin siirtyvät sinne, on se sen verran hankalan matkan takana. Koululla ei ole varaa maksaa bussilippuja. Pienet lapset eivät saa yksin liikkua niin kauas, ja isommat eivät tule menneeksi, jos eivät ole pienenäkään oppineet kirjastossa käymistä. Alueella on paljon perheitä, jotka eivät fyysisesti tai henkisesti jaksa tai osaa viedä lapsiaan kirjastoon. Eikä ne vanhatkaan jaksa välttämättä kävellä viittä kilometriä edestakaisin.

Niin että jos Mikkolan kirjasto lakkautetaan, kirjastonhoitajat kyllä siirtyvät toiseen kirjastoon, mutta  suurin osa Mikkolan kirjaston nykyisistä 44.000 asiakkaasta jää notkumaan kaduille. Koska eihän Mikkolassa muutakaan paikkaa ole.

Vaan yksi ongelma siinä saattaa ratketa. Voi  olla, että päivällä palavat katulamput eivät sitten enää vaivaa vanhoja. Jos vaikka nuoret järkevän tekemisen puutteessa hyvinkin keksivät kivittää ne sammuksiin. Säästyypähän kaupungin rahaa sitten siinäkin.

P.S. Jos sinun mielestäsi lähikirjastoa ei saa lakkauttaa, allekirjoita adressi:

http://www.adressit.com/lahikirjastoa_ei_saa_lakkauttaa_vantaa

 

Aiheet:

Yksi kommentti artikkeliin "Jos lähikirjastoa ei olisi?"

  1. […] 1) Koska se toteuttaa eniten kirjastolain henkeä ja kirjainta:  ”yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen kaikille”  (Jos lähikirjastoa ei olisi) […]