Julkiseen rakennuttamiseen laatusanktiot ja laatubonukset?

Nyt ottaa pattiin!
Vuosikymmeniä on Suomessa penätty parempaa rakentamisen laatua ja silti kärsitty koko ajan vain huonommasta ja huonommasta julkisesta rakentamisesta.

Betonilaattojen ei anneta kuivua, muovimatot liiskataan märkään betoniin ja  vielä puolimärkiin elementtiseiniin ripustetaan sateessa lionneet märät eristeet.

Vantaalla Kanniston koulun rakentamista seuranneet asukkaat ja vanhempainyhdistys sanovat, että näin kävi koulua rakennettaessa kolme vuotta sitten. 10% koulun oppilaista on oireillut, osa pahastikin.

Nyt uutta koulua on korjattu mittavasta kosteusvauriosta, kaupungin kustannuksella. Alkuperäinen rakennusurakoitsija YIT ei liene vielä myöntänyt mitään.

kanniston koulu

Kysyn nyt seuraavaa, olisi kiva jos viisaat vastaisitte:

1) Emmekö voi ottaa käyttöön LAATUSANKTIOITA julkisen rakennuttamisen urakoissa? Aikataulusanktiot jo onkin. Miksei ole laatusanktioita?

2) Eikö julkisen rakennuttamisen tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin voi sisällyttää SANKTIOPYKÄLIÄ JA UHKASAKKOJA?

Vaikka että jos rakennuksessa myöhemmin havaitaan rakentamismääräysten laiminlyönneistä johtuvia merkittäviä vikoja, on rakennusurakoitsijalle määrättävä sanktiomaksu tai uhkasakko, jonka suuruus ja lankeaminen määräytyy näin ja näin.

 

3) Eikö RAKENNUSLAKIA voi muuttaa tältä osin?
Ruotsissa ja Norjassa on jo käytössä omat uhkasakkosysteeminsä. Ympäristöministeriön esiselvitys rakennusvalvonnan muuttamiseksi Suomessa täällä:

http://www.ym.fi/download/noname/%7B3957E719-285C-4B34-84BC-C39E12AE4E68%7D/78310

4) Emmekö voi BOIKOTOIDA huonoiksi havaittuja rakennusyrityksiä? Pakkoko  on ottaa mukaan tarjouskilpailuihin niitä, jotka jo aikaisemmilla rakennusmokillaan ovat pilanneet lastemme TERVEYDEN?

IM000017.JPG

5) Entä rakentamisen VALVONTA, emmekö voi sitä tehostaa mitenkään? Emmekö voi maksattaa  määräämäämme erityisvalvojaa urakoitsijoilla? Kun niin monet heistä ovat syyllistyneet lusmuiluun ja sekundaan.

6)  Emmekö voi julkisena ostajana myös KANNUSTAA rakennusyrityksiä lupaamalla heille LAATUBONUKSIA, jotka maksetaan vasta kun 5-10 vuotta on kulunut ja rakennus on hyväksi havaittu?

7) Emmekö voi tarjouspyyntöihin laatia jonkin LAATUMITTARIN?
Ja määritellä KILPAILUTUKSESSA yhdeksi VALINTAKRITEERIKSI laadun niin, ettei HINTA kilpailutuksen mittarina muodosta määräävää osuutta? Kilpailutuksen määreiksi urakoitisjoille esim. 1) rakentamisen laatureferenssit 30% osuus 2) rakentamisen työkokemus ja -koulutus 30% osuus 3) urakan hintatarjous 40%.

Hevoshaan koulu

8)  Koska edullisemmaksi kuitenkin tulee hyvin rakennettu laadukas ja pitkäikäinen ja terve rakennus, jonka huolto- ja korjauskulut jatkossa ovat pienet? ja joka ei aiheuta sairauskuluja siellä oleskeleville?

9)  Emmekö todellakaan voi millään keinoin vaatia rakennusalalta, että he NOUDATTAVAT olemassa olevaa RAKENNUSLAKIA JA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIÄ?

mittatikku-150x150

En voi kuin ihmetellä, kuinka epäilevästi Vantaan rakennusvirkamiehet suhtautuivat tämänkaltaisiin kysymyksiin tänään valtuuston kyselytunnilla.

Ihan kuin olisimme tyystin aseettomia gryndereiden armoilla, 100 miljoonan investointibudjettia hoitava ISO julkinen ostaja.

Mikä tässä oikein mättää???

 

P.S.  Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan merkittavien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on kouluissa ja paivakodeissa 12–18 %, hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta.

Merkittavasti vaurioituneissa kouluissa ja paivakodeissa oleskelee 172 000–259 200 henkeä, hoitolaitoksissa 36 000–46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkea.

Aiheet:

Yksi kommentti artikkeliin "Julkiseen rakennuttamiseen laatusanktiot ja laatubonukset?"

  1. Kiitos jälleen kerran napakasta kirjoitukseta Vaula! Keräsin myös muutamia parannusehdotuksia sisäilmaongelmiin – toivottavasti virkamiehet laativat kattavammat ehdotukset:

    – Kouluterveydenhuolto tekee kattavan oirekyselyn, jotta tiedämme mihin vähät korjausrahat tulee ohjata. Tällainen kartoitus on halpa ja varmin tapa kartoittaa ongelmat, ja välttää mm. Kanniston kaltaiset kemialliset pommit.
    – Sivistystoimi hoitaa tiedonkulkua oireiden havainnoinnista, toimintatavoista oire-epäilyissä sekä riskikouluista aktiivisesti mm. opettajien ja oppilaiden, vanhempainiltojen, henkilökunnan ja sähköisen tiedotuskanavan (Wilma) kautta, mutta myös henkilökunnan kesken sekä ympäristöterveyden ja Tilakeskuksen suuntaan. Ongelmista, oireista ja korjauksista keskustellaan ja tiedotetaan avoimesti.
    – Eri toimialat tekevät avointa yhteistyötä ja kantavat kokonaisvastuuta oppilaiden terveydestä. Vastuuta ei kanna nyt kukaan.
    – Rakennusten kuntoon liittyvä tieto ja selvitykset on oltava avoimesti ja helposti kaikkien, kuten vanhempien, henkilökunnan ja lehdistön saatavilla Internetissä. Nyt sain ne valtuutettunakin vain oikeusasiamiehen avulla.
    – Rakennusurakoiden kilpailutuksissa annetaan negatiivisia pisteitä aiemmista huonoista referensseistä.
    – Kilpailutukseen kutsuttavia rakennusyhtiöitä tulisi olla enemmän, jolloin kilpailu on laajempaa ja aidompaa.
    – Urakoiden puitesopimuksista pudotetaan pois yritykset, joilla laadunvalvonta ei käytännössä toimi.
    – Urakkasopimuksissa käytetään laatusanktioita, ei pelkästään aikataulusanktioita.
    – Virkamiesten ei tule hyväksyä liian kireitä aikatauluja.
    – Rakennusvalvontaa parannetaan, ja myös valvojan vastuun tulee olla selkeä. Valvonnan resursoinnin lisääminen voi säästää nopeasti kymmeniä miljoonia. Erityisesti hankkeissa, joissa rakennuttajan talous ja aikataulu ovat tiukilla, valvontaan on panostettava enemmän, sillä silloin houkutus säästää väärissä paikoissa on suuri.
    – Energiasäästötoimenpiteet tehdään ammattimaisesti niin että ilmanlaatu samalla parantuu. Rahaa säästyy näin eniten ilman että sisäilma huonontuu tai kosteusvaurioiden riski lisääntyy.
    – Korjausrakentamisessa ei tehdä vain ns. tiivistyksiä, jotka ovat usein väliaikaisia ratkaisuja, vaan homeiset ja kostuneet rakenteet sekä syyt näiden syntyyn poistetaan. Tämä on pitkällä aikavälillä huomattavasti halvempaa, sillä se vähentää korjauksia jotka eivät poista oireita.
    – Oppilasmääriä ei kasvateta yli ilmastoinnin kapasiteetin. Ilmastointilaitteiden toiminnasta ja puhtaudesta huolehditaan, ja ne päivitetään vastaamaan tarpeita.
    – Riskirakenteita vältetään arkitehtonisissa ratkaisuissa (tasakatot, räystäättömyys jne).
    – Oppilaiden terveyttä ei vaaranneta remonttien aikana, vaan käytetään väistötiloja. Parakeiden vuokraaminen ei aina kannata, vaan tulee tarkastella koko kunnan omistamaa rakennuskantaa.
    – Kaupungin talousarvion laadinnassa huomioidaan kokonaistalous – eli mm. se miten paljon kustannuksia sisäilmaongelmista kaatuu terveyspuolelle.