Velka on mennyt teihin ja Kehärataan, mitäs tehdään?

verokarhu

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”.
Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana.

Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia.

Vantaa lainan kehitys 2014-2018

Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä:

Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia.

10 vuodessa on uutta velkaa otettu 700 miljoonaa euroa.

 

Vantaa investoinnit 1995-2015 vaulanorrena(Lataa pdf tästä:  INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen)

 

Kun  verrataan  1990-luvun alun Vantaaseen, nähdään että silloin investointeihin käytettiin saman verran rahaa kuin käytämme nyt, kun asukkaita on 50.000 henkeä enemmän.

(Nuo 1990-luvun summat on indeksikorjattu vastaamaan vuoden 2015 euron arvoa. Mutta 2000-2008 summiin pitää lisätä 15-20% jotta ne vastaisivat 2015 rahan arvoa. )

1990-luvulla rakennettiin enemmän uutta kuin korjattiin vanhaa.

Kun taas 2000-luvulla on pantu paljon rahaa peruskorjauksiin.
Valitettavasti  iso osa  tuosta rahasta on mennyt kaivoon huonon rakentamisen takia.

Kouluista ainakin Hämeenkylä, Martinlaakso, Hiekkaharju, Korso ovat peruskorjauksina osin epäonnistuneet.
Uudisrakennuksista Kannisto, Kartanonkoski ja Rekolanmäki.

Toivon todella, että rakennuttaminen ja rakennuttamisen valvonta Vantaalla saadaan kuntoon.

Hämis-putkivuoto-271x300 Havukoski vuotava katto

Surkeakuntoisia, sisäilmaongelmaisia kouluja ei kannata enää tekohengittää. 
On rakennettava pian uudet koulut korvaamaan Rajatorppaa, Korsoa, Vantaankoskea, ehkä Hämeenkylääkin.

Rahat siihen voidaan ottaa osin teiden asvaltoinnista,  osin tuottavuuden kasvusta, osin lisenssivapaista atk-ohjelmista, osin sinä velkana, joka joka tapauksessa aiotaan ottaa vuonna 2020?

(Kun  atk-ohjelmiin on mennyt 60 miljoonaa 10 vuoden aikana, niin kannatan Sirpa Kauppisen ideaa: lisenssivapaat, maksuttomat ohjelmat Vantaalle. Pelkään pahoin, että Apotti silti kaksinkertaistaa nuo atk-kulut. )

Vielä tärkeää  investoinnin tuotosta. Tiesittekö, että investointi koulutukseen tuottaa kaksinkertaisen tuoton verrattuna parhaaseenkaan infra-investointiin?

Koulutusinvestoinnin tuotto ROI

Harmi että kaupungin talousarviossa sellaiset investoinnit kuin koulutus ja terveys  lasketaan kuluina  –  talouslogiikkaa?

Koulutusinvestoinnin tuotto on  keskimäärin 8,3 % vuodessa, kun paraskaan tieinvestointi ei tuota enempää kuin 4%.

Tiesittekö, että investointi varhaiskasvatukseen tuottaa vielä paremman, jopa kolminkertaisen tuoton yhteiskunnalle?

Pienemmät päiväkotiryhmät paitsi  luovat hyvinvointia, myös takovat rahaa tulevaisuuden yhteiskunnalle.

Pidetään ne!  Kiitos!

Koulutusinvestointi varhaiskasvatus 7 e
(
Vaula Norrenan budjettipuhe 2, Vantaan valtuusto16.11.2015 )

 

Aiheet: